maanantai 4. syyskuuta 2017

Hiisi vieköön o.O

Onko siitä kaksi vuotta kun kumpikaan meistä on käynyt penkomassa Pakanakodon uumenissa?! Täynnä pölyä ja hämähäkinseittejä koko hoito näemmä. Piti ihan käydä täikamman kera läpi kaikki, mitä täällä on viimeksi tehty. Ja korjata samalla ainakin osa näin ensi alkuun paikkaansapitäväksi jälleen kerran.

Jokaista blogikirjoitusta en käynyt läpi, joten en nyt tähän hätään osaa sanoa mitä Usva on tänne viimeksi rustaillut, mutta joitain omia kuulumisia voisin hieman kirjoitella tänne. Mitä hyvää ja huonoa on viimeisten parin vuoden aikana tapahtunut. Huonot tietysti ensin, paljon mukavampaa kuulla hyvät jutut lopuksi ^_^

Eli:

Viime vuonna, pari vuotta Nepetan jälkeen, myös minun pikku Nulani siirtyi manan majoille, pitämään Nepetalle seuraa tykkään ajatella. Mikä Nulan vei, ei ikinä oikeastaan selvinnyt, jokin mystinen maksavaiva, joka oli sen verran paha ettei voinut jättää toista körsimään yhtään pidempään kuin oli pakko. Joten olen sen jälkeen asustellut keskenäni Keikin kanssa. En ole vielä uskaltanut ottaa Keikille kaveria, luulen että odotan puolittain koko ajan että meneekö Keikikin seuraavaksi. Tosin tämä rasavilli täyttää pian neljä vuotta, mikä on pidempään kuin Nepeta tai Nula ehtivät viettää minun kanssani.

Ravintola, jossa työskentelin lopetettiin, joten jäin työttömäksi vuodenvaihteessa. Onnekseni sain kesätyöpaikan, joten en ole joutunut lojumaan laakereillani kahdeksaa kuukautta. En erityisemmin pidä kesätyöpaikastani, mikä onkin sitten hieman tylsempi juttu, mutta onnekseni jälleen kerran se on vain kesätyö. Ja valoa pilkottaa pilvenreunan takaa; luvassa on melko varmasti uusi työpaikka heti kesätyöni päätyttyä.

Erityisen hyvää, jota on tapahtunut on migreenini rauhoittuminen ^_^ Luulen että pääni piti muutaman kuukauden rauhoittumisesta vuoden alussa kun etsin töitä, ja vaikka en pidäkään erityisemmin työpaikastani, minulla on siellä melko säännölliset tunnit pyydettyäni pääasiassa aamuvuoroja. Iltavuorot venyvät siellä usein niin pitkään etten enää pääsisi bussilla kotiin. Luulen että myös se on vaikuttanut asiaan. Nyt saan juhlistaa sitä että saan enää korkeintaan yhden migreenikohtauksen viikossa, mikä on huomattava parannus aikaisempaan. Katsotaan kuinka kauan tämä kestää :3

Ehkä tämä tarkoittaa myös sitä että saisin aikaiseksi käydä täälläkin useammin kuin kerran kahdessa vuodessa :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti