Ahvenanmaa, day 2

Ja toinen päivä ruotsinkielen ympäröimänä. Tuntuu siltä kuin en kohta osaa enää puhua puhdasta suomea kun on selittänyt niin paljon suomen, ruotsin ja englannin sekasotkulla. Hirmuisesti väärinymmärryksiä ei kuitenkaan ole tullut ja varsinkin illalla ravintolakoululla oli ihania ihmisiä.

Tänään oli pitkä päivä. Kahdeksalta piti olla koululla ja meidät vietiin kierrokselle koulun ympäri. Se on aika törkeen mukava koulu. Luokkahuoneissa on jokaisessa (ainakin, joissa käytiin) mukavat tietokonetuolit tuoleina ja keittiö- ja ravintolatilat ovat isot ja siistit. Kierroksen jälkeen vaihdettiin työvaattet päälle ja aloitettiin työt. Olimme ravintolassa töissä lounaan läpi, jonka jälkeen saimme syödä (savuporotartaria, paistettua lohta ja sabayonnea jälkkäriksi). Meillä oli muutama tunti vapaa-aikaa ja palasimme illaksi taas töihin. Ja aloitimme syömällä päivällistä (jonkun näköistä lihakastiketta...) ja lopetimme syömällä... illallista(?) (italialaisen keittiön jämiä). Nälkään täällä ei ainakaan kuole.

Nyt olen vielä kateellisempi täkäläisten opiskeluravintolasta. Päivällä, lounaalla, heillä on kolmen ruokalajin ateria lautasannoksina jotka tarjoillaan koulun oppilaille ja opettajille, muistuttaa aika paljon oman koulun ravintolaa. Mutta illalla, niillä on täys a la carte lista perjantaisin ja lauantaisin, tiedä sitten onko se italian teeman antia vai onko täällä tälläistä aina, mutta jos on, niin tää on aivan upee paikka. Myönnetään että täällä ei käy samanlaisia asiakasmääriä kuin kotona, mutta silti. Ne on niin hienoi! Näil on viini- ja drinkkilistat ja ne käyttää aluslautasta kahvipannunkin kanssa!

Ja tietenkin piti käydä kiertelemässä kaupungilla siinä välissä kun sitä vapaa-aikaa oli. Se kukka kauppa oli ihana! Se oli iso, siel oli upeit kasvei ja kaikkee ihanaa ylimäärästä sälää. Siel oli jottai helmiäisen näkösiä palasia, joihin mä ihastuin ihan kauheesti (25 senttiä kipale!) ja jotka saatta ehkä tarttua messiin. Niiden kylmäkaappi leikoille oli ihan ku pieni puusta tehty kasvihuone, niin söpö. Sitte käväsin yhdessä kahvilassa, joka ruotsin opettajan mukaan on Maarianhaminan suosituin café. Silt näyttikin, se oli tupaten täynnä ihmisiä vauvasta vaariin (ja siis kirjaimellisesti, siel oli kaiken ikäisiä ihmisiä). Se oli sellanen ihana punanen puutalo, jossa oli valkoset ikkunanpielet.

Käväsin myös kattelemassa käsitöitä yhden museon lähettyvillä, mut museos en harmi kyl käyny. Aattelin kattoo mitä sellanen reissu maksais ja sit jos rahat riittää, ni kävästä maanantaina. Mut ne käsityöt oli ihania :)
Lopuksi kävin vielä siinä kirjakaupassa, jossa oli - 70% alennukset, mut oli hiukka hankala löytää mitään kiinnostavaa kun kaikki kirjat oli aboutirallaa ruotisiks ja ruotsin kielen taito ei ihan riitä kirjojen lukemiseen. Mut totesin et pakko käydä uudestaan kysymässä josko niilt löytyis taskukokoista ruotsin sanakirjaa. Mua alkaa pänniä ku en tunne muuta sanastoa ku ruokasanoja. Ehkä mä uskaltaudun ottamaan jonkun kirjan sieltä mukaan.

Oon yhtä kuollu tän päivän jälkeen ku mitä olin eilenkin. Huomenna saa onneksi nukkua pitkään ja minust vähän tuntuu et meikäläinen ei valvo kovin pitkään. Toisin ku jotku luokkalaisista, jotka ilmeisesti lähti bilettämään...

Ahvenanmaa day 1, jatkoa aiemmalle

Käytiin vielä tänään syömässä ystäväkoulussa ja mää oon nii kade! Niil on paljon hienompi ravintola ku meil, ja ihana sisustus ja ihanat annokset ja ja ja... Me saatiin syödä kolmen ruokalajin ateria (oon ihan hiukka täynnä). Alkuruokana tomaattitoastia, pääruoaksi miekkakalaa ja jälkkäriks oli jottai kakkua, mut laktoosivammasena minä sain ihanaa tofujäätelöä. En ole muuten aiemmin tainnut syödä sellaista ja oli ihan törkeän hyvää.

Ja koululle kävellessä ja sieltä takaisin kuljettiin keskustan kautta ja huomasin muutaman kukkakaupan, joissa on pakko käydä (ne on ihan törkeen kokoisia ku miettii Turun pieniä kopperoita), yhden kirjakaupan, jossa on täl hetkellä - 70 % alennukset (vaarallista... ruotsinopettaja kertoi että oli edellisellä kerralla täällä ollessaan ostanut tuollaisesta alennuksesta 5-7 kirjaa kahdellakympillä (!)), ja yhden askartelukaupankin taisin nähdä...

Muut luokkalaiset valittaa ku viimestä päivää kuinka kuollutta tääl on ja kuinka tääl ei oo mitään bilemestoi tai hyvii kauppoi jne, jne. Mä en tajuu. Minust tääl on vaik mitä kaikkee ihanaa. Mä luulen etten mä ehdi näkemään kaikkea mitä mä haluun. :(

Mut huomen on työpäivä. Päästään heti tarjoilee ja sitä kautta tietty puhumaan ruottia... jaiks. Tosin se tuntuu menevän ihan hyvin tällsaisella ruotsin ja englannin sekasotkuna. Tänään mut on ainakin ymmärrety :D

Aapua! Ahvenanmaa day 1

Ahvenan maalle saavuttu n. klo14.15 ja nyt kirjoittelen hotellin tietokoneella, joka ei puhu sanaakaan suomea (!) päivitystä. Kauheet kirjautuu google-tilillekin ku ei nää sanaakaan suomee missään. Puoliks arvauspelillä mennään :)

Siis, laivalla oli ihan kivaa. Puolen aikaa haamuilin yksinäni ja puolen aikaa kuljeskelin luokkalaisten perässä. Törkeen kylmä tuuli merellä ( pakkohan sinne kannelle oli tunkea...). Viikkarilla oli jonkun näkönen Kuuba-teemaviikko meneillään tai jotain. Niil oli siel kuubalaista musiikkia, salsatanssijoi, jotka esitti tosi hienon shown ja ilmeisesti jottai caribialaista ruokaakin olis saanu ravintolasta, mut niihin ei tietenkään ollu varaa. Osana heidän teemaviikkoo oli "Leikkimielinen salsakoulu", juuri sopivasti niin että mä pääsin kokeilemaan :D Tiedänpähän nyt kome salsan perusaskelta. Ja pääsin sitten tanssiopetuksen ja shown jälkeen tanssimaan kuubalaisten salsatanssijoiden kanssa ku heikäläiset tuli hakemaan yhteen tanssiin. Ihan helkutin kivaa. Ja ne tanssijat oli niin kauniita!

Hotellille päästiin kolmen aikoihin, laiskojen mennessä taksilla ja loppujen kävellessä (ja minähän siis kävelin ;)). Ja hotelli ainakin vaikuttaa sen verran tutulta, että taitaa olla se hotelli, jossa asuttiin kun silloin kakarana vuonna kukka ja keppi käytiin täällä perheen kanssa. Kiertelemässä en ole vielä käynyt, mutta suunnitelmissa kyllä on jos vain saa revittyä aikaa. Meil on yllättävän paljon vapaa-aikaa tääl. Olis ihanaa päästä katsomaan yhtä museolaivaa, Pommernia, mut saa nyt nähdä. Otin sittenkin hiukka rahaa mukaan (vaikkei pitänyt...) joten ehkä mä uskaltaudun tuhlaamaan hiukan, jos se ei nyt mitään ihmeellisiä maksa.

Ja jatkuu myöhemmin/huomenna. Hotellin koneella on aikaraja käytölle joten en uskalla kovin kauaa tätä konetta omia vaikka tähän ei mitään ruuhkaa olekaan.

Ahvenanmaalle!

Meikä lähtee kuudeksi päiväksi Ahvenanmaalle! Mennään opiskelemaan ruotsia ystäväkouluun Maarianhaminaan, pienen porukan kanssa. Apuva! Nyt rupee jännittämään! Huomenna satamaan klo 7.45 ja toivotaan, että kaveri muistaa tämänpäiväisistä muistutuksista huolimatta tulla hakemaan meikäläisen aamulla autolla jotta että sinne satamaan päästäisiin.

Meidän kauniit lasikeijut ikkunassa. Nättejä varjoja eikös :)

Korujen tuunausta

Löysin pari päivää sitten yhden vanhan koruni, josta oli nauha katkennut joskus kauan sitten ja päätin tehdä sille uuden nauhan, solmujen kanssa :) Iltausvan viisikannan nauha oli myös sanonut työsopimuksensa irti joku aika takaisin joten tein myös sille uuden. Tämän näköistä tuli.

Siinä nuo nyt ovat. Eivät pahan näköisiä.

Iltausvan viisikanta sai mustan nauhan, tekonahkaa valitettavasti.

Minun vanha riipukseni sai ruskean narun, tekonahkaa sekin.

Kahdeksikkosolmu vaakatasossa. Kelttiläistä alkuperää.

Viisikannan kiinnityssysteeminä kelttiläinen Button Knot...

... ja riipuksessani vanhassa narussa ollut helmi.

Pientä askartelua viikonlopuksi :)

Keskiaikaa

Seuraava projektini: vahataulu, jota käytettiin keskiajalla muistiinpanovälineenä. Olen puuhaillut sen kimpussa nyt tässä viikon aikana. Ja hieno siitä tulikin :)

Vahataulu ja stylus.

Ison kokoinen siitä ei tullut, 15 cn x 10 cm, koska minulla ei ollut kovin leveää lautaa, josta tätä ruveta tekemään. Se ei onneksi haittaa, sillä vahataulujen koko keskiajalla vaihteli postimerkin kokoisesta noin A4:sen kokoiseen. Alunperin halusin tehdä kirjamaisen taulun, sellaisen avattavan, jonka "sisäsivuilla" on kaksi kirjoitusalustaa. Se kosahti siihen, että nuo laudanpätkät ovat hiukkasen liian paksuja, n. 2 cm, kun parempi paksuus (ainakin minusta) olisi jotain sentin luokkaa. Joten siitä tuli vain taulu.

Puun kävin hankimassa K-Raudasta, josta sainkin sen yllättäen ihan ilmaiseksi. Kävin kyselemässä lyhyehköä laudanpätkää ja he eivät ilmeisesti myy lautaa alle neljän tai viiden metrin, mutta heiltä jää jämäpaloja laudoista, joita he antavat ilmaiseksi halukkaille. Roskiinhan nuo nyt muuten menisivät.

Mehiläisvahan ostin levynä Presentosta, sieltä saa mehiläisvaha levyjä 2,50€. Tuo oli siinä mielessä hiukan kokeellista, että ostin valmiiksi värjättyä mehiläisvahaa. En ollut ihan varma josko mehiläisvaha värjättynä käyttäytyisi kuten tavallinen. Ohjeissani käytettiin ihan värjäämätöntä mehiläisvahaa, joka värjättiin nokimustalla. Niin on todennäköisesti tehty keskiajallakin, nokimusta kun on tuhansia vuosia vanha väriaine ja olisin pystynyt hankkimaan sitä itselleni. Löysin yhden maalikaupan Turusta, joka ainakin sivujensa mukaan myy nokimustaa. Mutta värjätyn mehiläisvahan kanssa säästän hiukan rahaa, kun väriaineita ei tarvitse ostaa erikseen. Ja tumman ruskea ei ole ihan kauhean pahannäköinen, se korkeintaan häiritsee minun haluani tehdä taulu mahdollisimman keskiaikaisilla materiaaleilla.

Työkaluja, joita tarvitaan vahatulun tekemiseen ovat saha, taltta ja jonkunnäköinen vasara (itse käytin ihan tavallista vasaraa, mutta se on hiukkasen raskas), puristimet ovat hyvät pitämään lautaa paikoillaan, hiekkapaperia, kattila, jossa voi sulattaa mehiläisvahaa ja puukko. Koristukset tein polttopiirtimelläni, jonka Iltausva  löysi minulle tuossa muutama päivä sitten.

Vahataulun teko:

1. Ensin sahasin mieleiseni kokoisen palan laudasta.
2. Seuraavaksi mittasin alueen, jolle vaha tulisi ja nakuttelin siihen taltalla n. viiden millin syvyisen syvennyksen. Hiukan syvä siitä tuli, joku kolme milliäkin olisi varmaankin riittänyt. Reunojen kanssa kannattaa olla varovainen, ne lohkeavat helposti.

3. Hioin puunkappaleen niin tasaiseksi kuin vain sain.
4. Tein koristukset tässä välissä. Takapuolen solmukuviosta tein ensin luonnoksen paperille pehmeällä lyijykynällä ja siirsin sen siitä puuhun. Etupuolen koristuksissa ei ollut paljoa luonnosteltavaa. Poltin kuvion puuhun viivoja pitkin.

5. Sitten sulatin mehiläisvahan. Käytin noin puolet levystä, tosin luulen että kun seuraavan kerran teen vahataulun, teen syvennyksestä matalamman, joten vahaakin menee tietysti vähemmän. Sulatin vahan vesihauteessa. Saatoin olla hiukka vainoharhainen, mutta en silti halunnut täräyttää mehiläisvahakattilaa suoraan levylle. Vaha ei sulanut kauaa ja sulattuaan, kaadoin sen vahataulun syvennykseen ja taulu sai jäähtyä.

6. Lopuksi veistin styluksen, joka oli vahataulun kirjoitusväline. Se voitiin tehdä puusta, luusta tai metallista. Minä ilmiselvästi tein sen puusta. Styluksen toinen pää on terävä kirjoittamista varten ja toinen on litteä, jotta sen kanssa voidaan pyyhkiä vahatauluun tehdyt merkinnät. Veistettyäni puikon, hioin sen sileäksi ja koristelin vielä hiukan polttopiirtimellä.

Styluksen litteä pää. Hieman huono kuva.

Se oli sitten siinä se projekti. Tosin näitä tullaan kyllä tekemään enemmänkin. Iltausva mainitsi jo ettei panisi pahakseen jos hänkin tuollaisen saisi ja eräs toinen kaveri esitti vienon toiveen saada tuommoinen syntymäpäivälahjaksi. Onneksi teen näitä ihan mielelläni. Apua on tosin välillä vähän liikaakin...

Ronja auttaa...

Goottilaisia kirjaimia

 Koska minun nyt jatkuvasti tekee mieli tehdä jotain (tiedä sitten johtuuko se kevään tulosta vai Auringon ja Kuun vaikutuksesta) päätin aloittaa vihdoinkin goottilaisen kirjaimiston harjoittelun tuossa jokin aika sitten. Olen vältellyt sitä jo pienen ikuisuuden, goottilainen kirjaimisto kun ei kuulu lemppareihini. Kuvitetut kirjaimet, joita olen myös harjoitellut gootin lomassa, eivät ole niin vieraita, niitä olen jonkun verran tehnyt aikaisemmin.

Tein tänään pienen harjoittelutyön, ja siitä tuli sen verran siedettävän näköinen että kehtaan laittaa sen tänne Pakanankotoon.

Kirjaimet ovat vielä hiukan kömpelöitä (varsinkin a, joka on minun ikuinen painajaiseni), mutta kuvitetuista kirjaimista minä pidän ja sommittelu onnistui mielestäni suht hyvin.

Jouduin käyttämään maalina vesivärejä, sillä muita minulla ei tällä hetkellä ole. Guasseilla olisi saattanut tulla hiukan siistimpää jälkeä reunojen koristuksien kanssa, ainakin silloin kun käteni ei olisi lipsahtanut.

Mä niin tykkään tosta puusta!

Reunakoristusten väritys oli ihan hirveän hankalaa päättää, mutta totesin lopulta että kun kerran keskiajan henkeen mennään, niin käytetään sitten ajanmukaisia värejä. Sininen ja punainen ehdottomasti suosittuja silloin.

Pitää vielä harjoitella kirjainten kanssa, mutta ei paha :) Aikaa vievää puuhaa kylläkin, meni melkeinpä koko päivä tuon kanssa.

Solmuja, helmiä, koruja

Tuli taas löydettyä uusi kiinnostava harrastus. Iltausva vinkkasi minulle yhdestä tyypistä joka laittaa YouTubeen videoita erilaisista solmuista ja minähän jäin taas heti koukkuun. Löysin vähän kirjallisuuttakin asiasta kirjastosta ja askartelin tänään solmunjen kimpussa.

Tämä oli illan tulos.

Korvikset tuli :)

Solmun nimi Circle of Life, kelttiläisestä taiteesta sovellettu ilmeisesti.

On noi punaset helmet ollut ikuisuuden enkä oo raaskinu käyttää mihinkään.

Idea ja malli on Suzen Millodotin kirjasta Celtic knots for beaded jewellery, tosin omin nauhoin ja helmin tietenkin. Ja nyt sitä haluaa lisää nauhoja ja helmiä ja kaikkea...